20.9.2013

Riemukukkaa



Himoitsin pitkään riemukukkaa kangashamstereissa ja muissa "kirpputoreilla", sillä heräsin sen olemassa oloon liian myöhään. Onneksi en kuitenkaan sortunut ylikalliisiin hintoihin, sillä bongasin sen tulevan uudelleen myyntiin Royal-tuotelle. Sitä sitten päivystin kunnes se lopulta tuli myyntiin.

Kangas saapui ja huomasin, ettei mulla ollut todellista suunnitelmaa kankaalle, pitkästä odotuksesta huolimatta. Yleensä tilaan kankaan jotain valmista suunnitelmaa varten + tietysti vähän ekstraa jos kangas on kiva.

Tytölle ajattelin liivimekkoa, mutta suurimman ongelman tuotti oma vaate. Hupparia toivoin, mutta koska päätin että valmista pitää saada juuri nyt niin suunnitelma ei onnistunut, sillä vetoketju puuttui. (ihme kyllä, vaikka kaikki paikat on täynnä kankaita ja ompelutarvikkeita, niin aina puutttuu jotain)

Niinpä päätin tehdä tissiksen Onionin kaavalla. Siinä ei kaikki mennyt putkeen kun unohdin laskea rinnanalus sauman alemmas ja sen takia jouduin avaamaan rintamusta hiukan liian antavaksi.
Mutta ihan mukava siitä tuli silti :) Kuva on aivan kamala, mutta parhaiten onnistunut, joten saa kelvata.

Tyttökin sai riemukukka vaatteensa, vaikka liivimekkoa ei tullutkaan. Päädyin koittamaan miikkarikaavaa. Kanttaaminen ei aina ole ystäväni ja niinpä ne ei ihan mennyt niin kuin olisin halunnut, mutta koska housuista tuli toimivat, en jaksanut niitä purkaa. Kuvanlaatu on erittäin huono, sillä malli ei juuri paikallaan pysynyt.

Yritin värjätä muutaman kukan kangastusseilla pinkiksi, mutta tussini oli huono ja väri loppui melkein heti, niinpä näistä tuli hieman hailakoita ja valkoinen paistaa läpi. Täytynee käydä hakemassa uusi tussi ja paikkailla kukkia.

Kangasta jäi vielä, joten eiköhän se liivimekkokin joskus vielä toteudu. Nyt on kuitenkin aika suunnata viikonlopun viettoon asuntovaunulle.

18.9.2013

Ihania sokerikalloja ja vähän muutakin ompelua

Tilasin Käpyseltä ihanaa sokerikallo joustocollegea ajatuksena tehdä siitä kummitytölle joululahja ja ehkä jotain omallekin tytölle. Kummityttö kuitenkin pyysi minulta Monster High paitaa, johon ajattelin sokerikallojen sopivan. Niinpä kangas tulikin työnalle heti.

Ajattelin tehdä samistelupaidat sekä kummitytölle että omalleni. Oman tyttöni paidan tein ensin ja siinä ei mennyt kaikki ihan putkeen.
Paidasta tuli kyllä ihan hieno, joskin aplikointi olisi voinut olla reilusti ylempänä. Paitaa oli kuitenkin todella vaikea pukea päälle. Ajattelin että olen tehnyt liian pienet saumavarat, mutta sitten tajusin tehneeni maailman tyhmimmän virheen: Olin leikannut mustan collegen väärään langansuuntaan ja niin ollen kangas jousti pystysuunnassa.

Isomman tytön paita oli jo leikattu, joten kiireesti katsomaan etten vain ole sitäkin leikannut väärin. Onneksi en. Niinpä isomman paita tehtiin suunnitelman mukaan ja pienemmän paitaan yritin keksiä korjausideoita. Lopulta päädyin kuitenkin purkamaan koko paidan. Aplikaatiota en jaksanut tehdä uudelleen, niinpä ajattelin tehdä paidasta hiukan neitimäisemmän.

Tässä lopputulos johon olen oikein tyytyväinen.
Tässä vielä myös tuon isomman tytön Monster High paita. Toivottavasti tykkää paidasta.






Sain myös tilauksen tehdä kummitytölle paitoja joissa kaulus on sen verran korkea ettei  huppareiden vetoketju ota kurkkuun, mutta ei missään nimessä poolokaulusta. Näitä paitoja on muutama jo valmistunut mutta tässä yksi joka tuli kuvattua samalla kuin kuvasin oman tyttöni uuden heppapaidan. Aina on hyvä syy ommella uusia vaatteita, tämä paita ja pipo ommeltiin 1,5 vuotis neuvolakäyntiä varten. Paidan tein jollain peruspaidan kaavalla ja lisäsin tuon rypytetyn helman summissa. Paita on päällä ihana (vaikka itse sanonkin), mutta sovitus kuvia en saanut tuon ikiliikkujan kanssa onnistumaan. Jos onnistuu, niin lisäilen niitä myöhemmin.

Joskohan kohta taas ehtisi itsellekin jotain pientä ommella...


EDIT: Monster High paita ja heppapaita olivat kummitytölle erittäin mieluisa ja pääsi heti käyttöön :) ihanaa että joku arvostaa mun ompeluksia ;)

14.9.2013

välillä jotain muutakin

Hiljaiseloa on blogin suhteen ollut, mutta kaikkea on kyllä tapahtunut. 
Ommeltu on,
 mutta pääasiassa niin peruspertsaa etten niitä ole viitsinyt kuvata kun on tullut käyttöön suoraan. 

Remonttiakin on tehty, 
mutta siitä on turhaa ottaa kuvaa kun vaikka aikaa vieviä asioita ovat olleetkin, niin näkyvää muutosta on tullut vain vähän.

Tänään saatiin kuitenkin myös näkyvää aikaiseksi, 
nimittäin vihdoin alettiin pystyttää sitä kauan odotettua leikkimökkiä 
( vuodenhan se vain tuolla tallissa pystytystä odottikin).

Alkukesä ollan käytetty maan tasaamiseen, roskien keräämiseen 
( miten joku onkin voinut jemmata maahan sellaisen määrän roskaa laseista ja metalleista lähtien) ja suunnitteluun ja nyt vihdoin päästiin tositoimiin. Aikaa oli kulunut ostosta jo niin paljon että muistelin mökin isommaksi kuin se sitten olikaan, mutta onhan tuolla kokoa siltikin :)

 Kun osiin saatiin joku järjestys, homma alkoi sujua aika hienosti.

 

Ihan kaikkea ei tarvinnut tehdä kahdestaan, vaan saatiin rakennus ja lastenvahti apua. Lastenvahtiapu olikin niin loistavaa, että samalla oli koti siivottu viimeisen päälle ja ruokakin tehtiin. Eli kiitos kovasti apulaisille.
 Leikkimökin tuleva asukus kävi välillä jakamassa ohjeita ja määräyksiä. Ja tietysti auttoi rakentamisessa. Isi saa vielä oivan apumiehen kunhan Pimpula kasvaa :)
työnjohtajan elkein, kädet taskussa




Ihan valmiiksi ei mökkiä päivässä saatu, mutta hieman pidemmälle kuin viimeinen kuva. Katolla on jo laudat, mutta huopakatteen laitto, lattian teko ja maalaaminen jäi myöhemmäksi. 

Ihanaa, 
kohta pääsee ompelemaan niitä kaikkia sisustus juttuja mökkiin joita olen koko kesän suunnitellut.