Hyvää naistenpäivää!

Hyvää naistenpäivää kaikille ihanille naisille

Blogi on viettänyt hiljaiseloa ihan liian pitkään. 

Nyt siihen toivottavasti tulee muutos.

Aloitetaan postauksien purku naistenpäivän kunniaksi

aiheeseen sopivalla ompeluksella.

Eilen järjestettiin facebookin ompeluryhmässä taas ylläriveivi,

jossa kaikki osallistujat ostaa saivat yllätyspaketin,

jonka sisältö paljastui meille perjantai aamuna klo 8.

Nyt kangas oli todellinen yllätys, sillä emme edes tienneet mistä kangas tulisi.

Pientä vinkkiä kuitenkin antoi tuo naistenpäivä ja arvailluissa moni, 

itseni mukaanlukien, osui oikeaan

Paketista paljastui Marianne Valolan suunnittelemaa

kotimaista Naisten Päivä puuvilla kangasta

(tarinan kankaan takaa voit käydä lukemassa täältä  ja samasta paikasta voi myös tilata kangasta) 

Kangasta oli liikkeellä monissa eriväreissä, 

itselleeni osui tätä

Kuvassa mukana myös muut tarvikkeet joilla haasteeseen lähdin mukaan.

Suunnitelmia oli monia,

mutta kukkaro houkutti eniten.

Niinpä päätin kokeilla elämäni ensimmäistä klipsikukkaroa.

Muuhun en uskaltanut varautua, sillä epäilin etten ehdi saamaan tuota yhtäkään kukkaroa valmiiksi kahdessa tunnissa.

Olin kuitenkin väärässä.

Tässä veivin lopputulos ja aikaa meni vain hieman yli tunti, josta suuriosa ajasta meni kehyksiä liimatessa.

Klipsikukkaroiden lisäksi tein pikasurautuksena pienen vetoketjupussukan 

parkkirahoille.

Kangasta jäi vielä paljon, josta suunnitelmissa oli tablettikoteloa, kännykkäkoteloa,

kalenterin kuoria jne. (ei kangas kyllä kaikkiin näihin riitä)

Klipsikukkarot kuitenkin vietiin käsistäni, joten joudun ensitöikseni tekemään itselleni uuden.

Pääsin kuitenkin ilahduttamaan naistenpäivän kunniaksi

 kahta ihanaa naista mukavilla lahjoilla.

Harmaata

Olen tehnyt itselleni pääasiassa vain melko perushuppareita.

Niissä sitten kuljetaan,

 niin kotona kun kylilläkin.

Kaipasin vaihtelua, sillä poistumme Pimpulan kanssa kotoa sen verran harvoin, 

että olisi silloin kiva pukeutua hiukan "paremmin".

Tänään oli karavaani messut, joihin olimme päättäneet mennä, 

niinpä asetin itselleni tavoitteen saada jotain erilaista tuohon mennessä aikaiseksi.

Ideoita oli monia, 

mutta kaikki kaatui.

Joko idea ei toiminut tai ei ollut materiaalia

Perjantai iltana klo 23 sain idean.

Materiaaliksi löytyi harmaa joustocollege.

Tällaista siitä tuli.

Takaa nuo hiuslaskokset menee hiukan hassusti, kun laitoin niitä summissa sinne tänne vain.

Mekko on myös ryppyinen, sillä kuvat otettu vasta kun mekko oli jo messuilla testattu.

Tämä on siis minun käsitykseni arkisesta, paremmasta vaatteesta. 

Miehestä se muistuttaa hyvin paljon hupparia ilman huppua ja pitkällä helmalla :)

Piti sitä vielä Pimpulallekin messuvaatteita tehdä

Näistä en messuhälinässä parempaa kuvaa saanut

ja nyt vaatteet odotteleekin jo pesua pienen mehu onnettomuuden jäljiltä.

Kummityttökin tilasi jo samalaisen setin.

Onnistumisen tunteita

Tässä nämä.

Ei mitään kovin maata mullistavaa tai upea,

mutta niiden eteen on tehty enemmän työtä kuin 

minkään aiemman ompeluksen.

Nämä paidat (yöpaidoilta näyttävät)
 olen tuottanut alusta loppuun asti itse.

Rohkenin lopulta yrittää ja aloin uhkarohkeasti kaavanpiirtoon.

Piirsin kaavat ilman minkäänlaista apua tai mallia,

sekä vailla minkäänlaista tietämystä miten ne tulisi piirtää..

Usko loppui aika-ajoin hihan kaaren kanssa, siksi projekti hiukan kestikin.

Ensin piirsin peruspaidan kaavan.

Ei lopputulos nyt täydellinen ole, 

mutta olen erittäin tyytyväinen.

Tämä taitaa olla parhaiten istuva paitani.

Paidoissa suurimmaksi ongelmaksi minulle tulee kainalot.

Kainalot roikkuvat alhaalla ja niiden muokkaus kaavaan ei ole onnistunut näin hyvin kun tähän sain tehtyä.

Paidassa on sopiva 

väljyys vatsan kohdalla ja ylhäältä taas on istuva, 

juuri niinkuin tykkään :)

Hihat kaavoitin jo valmiiksi ylipitkiksi,

koska pidän niistä sellaisina.

Nyt ei tarvitse joka kerta lisätä mittaa tai mitata.

Kun sain tämän kaavan valmiiksi, aloin miettiä raglan kaavan tekoa,

hullu minä.

Aiemmin olen käyttänyt jokatyypin kaavakirjan raglan paidan kaavaa, joka ei kyllä istu minulle.

Muokkasin tämän peruskaavan avulla raglanpaidan

ja ompelin koeversion.

Koeversiota varten ei ollut trikoota (sellaista jonka olisin raaskinut uhrata), 

niinpä leikkasin kaavan collegesta väljyysvaroilla.

 

 

Paita onnistui melko hyvin vaikka muokattavaa siinä vielä oli/on

ja kaava toimii myös istuvassa paidassa, 

se on jo testattu.

Ufokasojen tuhousta...

Oli aika jolloin hymyilin mielessäni kun ihmiset puhuivat ufoista.

En edes alkuun tajunnut mitä ne ovat,

ja myöhemmin en ymmärtänyt miten joillakin jää keskeneräisiä 

ompeluksia isoja kasoja.

Nyt joudun myöntämään että omat ufoni on vallanneet ompelupisteeni.

Mutta päätin käydä niiden kimppuun.

Ensin valmistui kasa lasten vaatteita

(2x leggarit, 3x paita, 1 mekko)

ja sitten kasa omia vaatteita

(5 x paita, 1 leggarit. Lisäksi kuvasta uupuu

 vielä yksi paita ja yhdet legginsit, jotka unohtui kuvata kun jäivät päälle sovitettaessa)

Iso kasa vaatteita ja niiden valmiiksi ompeluun meni aikaa yhteensä kaksi tuntia.

Eli ei ne olleet edes paljon kesken.

Mutta häpeäksini täytyy myöntää että edelleen tuo keskeneräisten kasa on suuri.

Nyt siellä tosin on pääasiassa sellaisia ompeluksia jotka odottavat jotain puuttuvaa, kuten sopivaa vetoketjua.

Vakaa aikomukseni on selättää tuo kasa ennen tammikuun loppua.

Joulunodotusta

Meillä keskitytään nyt joulun valmisteluun 

ja lahjojen valmistukseen.

Joulukalenterisukka on ollut oikein toimiva 

ja Pimpula juokseekin joka aamu ensimmäisenä tarkistaam sukan.

Sukasta paljastui eilen kaulin ja piparimuotit, 

vinkkinä siihen että olisi aika leipoa pipareita.

Niinpä, illalla isin kotiuduttua alettiin piparinpaisto hommiin.

 Ensin vain ihmeteltiin, että mitä ihmettä tämä nyt on.

Sitten alettiin maistella taikinaa

ja lopulta päästiin tositoimiin.

Ja kaulinta olikin niin kivaa että taikinan läpi näki lopulta vaivatta kaikki pöytäliinan kuviot

Meidän lapsi on kyllä varsinainen leipoja, mutta taikinaakin paremmin hänelle maistuu jauhot, 

ja vain hän itse tietää mikä niissä viehättää :)

Olen myös ommellut jotakin.

Lahjaksi tein muutamia vatsankasvatus paitoja niitä tarvitsevalle.

Kaavoja ei ollut, joten fiilispohjalta mentiin.

Tässä yksi paidoista, joka kuvattu itseni päällä. Minulla ei ikävä kyllä ole vauva mahaa ja paita muutenkin pari numeroa liian iso, joten istuvuus ei ole paras mahdollinen päälleni.

Kuvakin on huono, kun tuo valo ei tunnu enää riittävän mihinkään.

Mutta paita oli mieluinen saajalleen

ja voitin itsekin.

Kolme paitaa vaihdoin kankaaseen, jota halusin kovasti.

Itsellekin valmistui jotain yön pikkutunteina. 

Nimittäin oikeasti lämmin paita.

 

Paita on merinovilla joustofroteeta ja tuntuu ihanalta päällä.

Vaikka joustofroteen suuri ystävä en olekaan

tätä oli pakko ostaa.

 Loppuun vielä edellisviikon veivauksessa valmistunut

joulumekko tytölle.

Mekossa on ylipitkät hihat, jotka toivottavasti asettuvat kauniisti 

muuten joutuu vielä korjaushommiin.

Päivityksestä tuli sekava, mutta niin on tämä joulunalusaikakin.

lisää pitsiä elämään

Olen kokonaan hurahtanut pitseihin.

Pitsejä löytyy jo lähestulkoon jokaisen Pimpulan mekon helmasta  

(joka ei kyllä sovi yhteen sen kanssa että olen maailman laiskin silittäjä),

useammasta paidasta ja vaikka ja mistä.

Nyt oli aika laittaa hiukan lisää pitsiä myös omaan elämään.

Pidän ylipitkistä hihoista, joka näkyy lähestulkoon kaikissa itselleni tehdyissä vaatteissa.

Ja tämä kangas, se on ihanaa! 

Kangas on ihanan pehmeää ja lämmintä, mutta silti kevyttä.

(kangas on niin ihanaa, että pitää ehkä huomenna mennä jättirättiin katsomaan onko kangasta muissa väreissä)

 

 

Kaavana on sama tuttu onion, jota nyt muokkasin lisää. 

Suurin ongelma Onionissa minulle on hihat ja kainalot jotka sain nyt muokattua aika hyviksi.

Joskin kuvaan sain jotkut ihme rypyt aikaiseksi.

 Kuvat on huonoja, sillä mies ei oikein ollut kuvaustuulella.

Hänestä se on ihan sama, millainen kuva on, kun kyllä sen nyt näkee että se on paita :)

tavallisen tylsää, mutta tarpeellista

Minulla on ihana äiti.

Äiti joka arvostaa ompeluksiani.

Äitini ostaa minulle kankaita, joista saan valmistaa mitä haluan,

ainoastaan ehtona on että ompelen välillä aina jotain kummitytölleni (eli siskontytölleni)

ja välillä jotain myös äidilleni.

Tämän postauksen vaatteet on kaikki ommeltu äitini ostamista tarvikkeista

ja kaapissa on vielä useampi kangas joka ei vielä ole päässyt 

ompeluvaiheeseen asti.

Tytöille valmistui tällaiset Minni Hiiri mekkoset

Issomman tytön mekosta en muistanut kuvaa napata, mutta mekko lähestulkoon samanlainen kuin tämä pienempi.

Leggareita valmistui Pimpulalle, kummitytölle ja itselle. 

Kaikki hiukan erilaisia, mutta samasta kankaasta. 

Kankaasta on hyödynnetty molemmat puolet.

Resorilliset legginsit on Pimpulan. 

Kummityttö sai leggarit joissa "eripari lahkeet"

ja itselle valmistui nuo joissa pääkallot ei ole näkyvissä.

Pimpulalle on valmistunut myös paita tästä samaisesta kankaasta, mutta sitä ei ole vielä kuvattu.

Kummityttö inhoaa kauluksia paidoissa, erityisesti poolokauluksia.

Niinpä päätin ommella paidan jossa on oikein korkea kaulus :) 

Katsotaan lentääkö paita seinään vai pääseekö käyttöön.

 

Vaatteet olisi tietysti voinut silittää ennen kuvaamista

Nyt työn alla on taas kankaanpainantaa ja monstereita

 

takki ihan itselle

Ulkona alkaa olla kylmä, 

joten päälle on puettava jotain lämpimää.

Vanhat talvitakit tuntui tylsiltä ja vielä hiukan liian lämpimiltäkin.

Hetken mietin, uskaltaisiko sitä kokeilla tehdä itse sellaisen 

kevyttoppatakin, vai miksi niitä nyt sanotaan.

Pikainen kurkistus kangaskaappiin ja löytyihän sieltä tarvikkeet.

Pakko se sitten oli aloittaa..

Ja välihuomautuksena kaikille (eli kahdelle lukijalleni :), että jos haluaa takkiin taskut niin kannattaa tehdä ne ennenkä on ommellut sekä vuoren että päälikankaan valmiiksi ja vielä yhteenkin. 

Oli aika näpertelyä, mutta onnistui kuitenkin :)

Takki lensi välillä jo pois, kun tuntui ettei kangas ole minun näköinen ja takista tulee ruma.

Onneksi pelastin takin ja jatkoin, sillä tämä on päällä aivan ihanan tuntuinen ja näihin keleihin juuri sopivan lämpöinen.

Takissa vuorena siis ohutta tikkikangasta, päälikangas paksuhkoa puuvillaa.

Kaava kaipaa vielä hiukan hiomista, mutta nyt aletaan olemaan jo aika lähellä.

 

 Nyt pitäisi sitten aloittaa takkiprojekti tuolle tyttärelle ja kummitytölle myös.

hiukan pitsiä itselle..

Päässäni oli visio ja sitä lähdin toteuttamaan.

Lopputulos ei ollut ihan suunnitellun kaltainen, mutta 

silti tästä tuli lempipaitani.

Pitsiä piti aluksi olla hieman enemmänkin, mutta en saanut sitä taipumaan haluamallani tavalla haluamiini paikkoihin.

Seuraava versio on jo mielessä ja toivottavasti siitä tule edes yhtä hyvä kuin tämä.

Niin, ja ajatella, jaksoin tehdä jopa taskut :)

Helmassa on resori, mutta resorin vähyyden vuoksi siitä tuli niin piukka, että vetää paidan rumasti jos sen jättää näkyville. 

Itselle ja toisille..

Ompelukone ryppyilee taas ja pitänee viedä huoltoon. 

Harmittaa kovasti, sillä aloitin eilen tekemään neulospukua Pimpulalle ja nyt en saa vetoketjua ommeltua.

 Siksipä päätin käyttää ompeluaikani postaamalla osan viimeviikon ompeluista.

Puutarhapiilo odotti kaapissa, että vihdoin saisin rohkeutta leikata sen. 

Ensin tein siitä Pimpulalle paidan, josta unohtui kuvien otto. Sitten uskalsin vihdoin leikata paidan myös itselle.

Paita on tehty sillä samaisella Onion kaavalla, muokaten enemmän paitamaiseksi. 

Kankaan värit miellyttivät, sekä tietysti kuvio, mutta pelkäsin etten kuitenkaan osaa käyttää tällaista kuviollista kangasta. 

Huoli oli turha, sillä paita on ollut jo kovassa käytössä.

Itsensä kuvaaminen tässä talossa on aika haastavaa, sillä ainut peili löytyy kylpyhuoneesta, jossa on aina kamalat pyykkivuoret kuivumassa ja viikkausta odottamassa :)

Pimpulalle tuli tehtyä myös yökkäri. 

Tarvetta oli paita ja housut yhdistelmälle, sillä jostain syystä tuo pikkuneiti on alkanut riisua itsensä iltaisin nakuksi sängyssään juuri ennen nukkumaan menoa. 

Ja meillä ei todellakaan ole niin lämmin että nakuna kannattaisi nukkua. Paidan riisuminen ei onnistu ihan niin helposti kuin vetoketjullisten haalareiden :)

Tämä on ihan perus setti, mutta kuosi oli kyllä sen verran ihanaa, että ei tämä mitään kummempaa tarvinnut.

 

Myös farkkulegginsit on tullut tehtyä.

 

Samoin kuin jotain vauvan vaatteita muille, mutta ne myös hieman kesken vielä.

Niin ja kummityttö ihastui edellisen postauksen neuletakkiin, niinpä kunnon kummitädin tavoin purin oman paitani ja tein siitä kummitytölle vastaavan kuin Pimpulan takki. Takki sai kyllä hyvän vastaanoton :)

 

 Huppu on tehty neljästä palasta, sillä kangas ei riittänyt muuten, joten kohdistuksista ei tietoakaan, mutta eipä tuo käyttöä haittaa.

Pimpula oli viikonloppuna äidilläni hoidossa, joten ompelin myös hänelle hoitopalkaksi puutarhapiilo paidan, mutta annoin sen niin kiireesti, että kuvaaminen jäi. 

Tässä nyt koontina joitakin viikon ompeluksia.

Vähän sillisalaatti tästä postauksesta tuli, mutta onpahn nyt postattu myös sellaisia vaatteita, jotka muuten olisi jäänyt kokonaan postaamatta.

 

Nyt täytynee katsoa kumpaa noista kahdesta vanhasta ompelukoneesta alkaa korjaamaan, että saisin haalarin ketjun ommeltua kun oikea kone on huollossa.

Tänään ei ole minun päiväni

Tämän päivän tavoitteena oli tehdä itselle ja Pimpulalle samistelu paidat. Saumuri kuitenkin temppuili (terät ei leikannut) joten  oma paita jäi vaan haaveeksi. Onneksi edes Pimpulan paita valmistui.

Tässäkin paidassa on kietaisuhuppu ja se on muuten todella kätevä näillä ilmoilla kun korvaa kaulaliinan/ kaulurin lyhyillä ulkoiluilla. "Resorit" on taas samasta kankaasta tehdyt ja huppu on vuorittamaton.

Ja koska en saanut selville missä saumurin teriä voi käydä teroittamassa, laitoin miehen hommiin ja taas toimii. Ihanaa!!! Huomenna pääsee jatkamaan.

Aina ei ole helppoa...

Ompelen todella vähän miehelleni. Tämä johtuu siitä, ettei mies omasta mielestään juuri koskaan tarvitse mitään. Olen useaan otteeseen kysynyt mitä haluaisi, mutta aina vastaus on ettei tarvitse mitään. Työpaitoja on pyytänyt, mutta ne ostan mielummin kaupasta, sillä ne rikkoutuvat ja menevät muutenkin kamaliksi hetkessä. Koen mielekkäämmäksi ostaa kaupasta alennuksesta jotain 5 euron paitoja kuin käyttää niihin aikaa ja vaivaa ja ovat rikki samantien.

Jo jonkin aikaa sitten mies kuitenkin pyysi collegehousuja tai vastaavia mukavia kotihousuja. Innoissani lähdinkin ostamaan kangasta housuihin. Tämä kangas päätyi kuitenkin omiin housuihini, Pimpulan housuihin ja kummitytön paitaan.

Taas piti ostaa kangasta, mutta sekin päätyi ihan toiseen projektiin :)

Tieni vei taas viimeviikolla Jätti-Rättiin, tarkoituksena ostaa miehelle housukangas. Ensin en löytänyt mitään sopivaa ja varsinkin mukavan tuntuista, mutta sitten se löytyi. Väri oli sopiva, kangas mukavan pehmeää ja tarpeeksi paksua olematta jäykkää. Kangas jousti ja tuntui ihanalta. Ja hintakin oli vain 7e/m.

Niinpä nappasin pakan mukaani ja suuntasin kassalle ( no, kyllä mulla muutakin tavaraa oli, tietenkin)

Olin jo ottamassa kangasta miehen housujen verran, kun muistin aikaisempien kankaiden kohtalon. Niinpä otin kangasta neljä metriä. ONNEKSI!

Kotona aloin haaveilla hupparista itselle. Sellaista mukavaa ja lämmintä. Niinpä aloin piirtää omia kaavoja ja leikata kankaita unohtaen miehen housut.

Hupparin kaava on muokattu jtkk:n raglanhihainen paita ja siihen itse piirretty kietaisuhuppu. Helma- ja ranne"resorit" samasta kankaasta kuin paita.

Huppari oli nopea tehdä, ja koska se oli niin mukava, ajattelin samasta kankaasta housuja itselle. Tässä vaiheessa muistin onneksi miehen housut ja huokaisin helpotuksesta, että otin kangasta ylimääräistä.
Miehen housut pääsi seuraavaksi työnalle. Nyt miehellä siis on housut!!! JEE!!!

Ja koska kangasta vielä jäi, sain itsellenikin housut. Ja ne on parhaat olohousut ikinä!! Ja ettei Pimpula jää huonommaksi, sai myös hän housut tästä kankaasta.

Nyt voidaan samistella koko porukka olohousuissamme :)

Edit. Nyt viikon käyttämisen jälkeen, voin edelleen sanoa kankaan olevan juuri sopivaa. Paita on ihanan lämmin ja housut ihanan pehmeät. Mieskin piti!!!

Riemukukkaa

Himoitsin pitkään riemukukkaa kangashamstereissa ja muissa "kirpputoreilla", sillä heräsin sen olemassa oloon liian myöhään. Onneksi en kuitenkaan sortunut ylikalliisiin hintoihin, sillä bongasin sen tulevan uudelleen myyntiin Royal-tuotelle. Sitä sitten päivystin kunnes se lopulta tuli myyntiin.

Kangas saapui ja huomasin, ettei mulla ollut todellista suunnitelmaa kankaalle, pitkästä odotuksesta huolimatta. Yleensä tilaan kankaan jotain valmista suunnitelmaa varten + tietysti vähän ekstraa jos kangas on kiva.

Tytölle ajattelin liivimekkoa, mutta suurimman ongelman tuotti oma vaate. Hupparia toivoin, mutta koska päätin että valmista pitää saada juuri nyt niin suunnitelma ei onnistunut, sillä vetoketju puuttui. (ihme kyllä, vaikka kaikki paikat on täynnä kankaita ja ompelutarvikkeita, niin aina puutttuu jotain)

Niinpä päätin tehdä tissiksen Onionin kaavalla. Siinä ei kaikki mennyt putkeen kun unohdin laskea rinnanalus sauman alemmas ja sen takia jouduin avaamaan rintamusta hiukan liian antavaksi.

Mutta ihan mukava siitä tuli silti :) Kuva on aivan kamala, mutta parhaiten onnistunut, joten saa kelvata.

Tyttökin sai riemukukka vaatteensa, vaikka liivimekkoa ei tullutkaan. Päädyin koittamaan miikkarikaavaa. Kanttaaminen ei aina ole ystäväni ja niinpä ne ei ihan mennyt niin kuin olisin halunnut, mutta koska housuista tuli toimivat, en jaksanut niitä purkaa. Kuvanlaatu on erittäin huono, sillä malli ei juuri paikallaan pysynyt.

Yritin värjätä muutaman kukan kangastusseilla pinkiksi, mutta tussini oli huono ja väri loppui melkein heti, niinpä näistä tuli hieman hailakoita ja valkoinen paistaa läpi. Täytynee käydä hakemassa uusi tussi ja paikkailla kukkia.

Kangasta jäi vielä, joten eiköhän se liivimekkokin joskus vielä toteudu. Nyt on kuitenkin aika suunnata viikonlopun viettoon asuntovaunulle.

Taas oli aika veivata..

Taas koitti perjantai ja ihana Savaway. 

Tälläkin kertaa kyseessä olioli ylläripaketti haaste, joka  tilattiin Linneliltä.

Tiedossa oli ettei paaketissa ole kangasta, mutta muuta tietoa ei saatu.

Paketista paljastui kaavat naisten joustavasta kankaasta tehtävään paitaan,

 sekä ohjeet kaavan muokkaamiseen omille mitoille sopiviksi. 

Kaavat oli piirretty kokoihin S,M ja L. 

Hihoja oli piirretty lyhyet, 3/4 pituiset ja pitkät, sekä perhoshihat.

Huppukin kaavoista löytyi. 

Aivan ihanat kaavat olikin

 ja kaavan muokkausta harjoiteltiinkin sitten urakalla perjantai päivän kunniaksi 

(eläköön Lilli Lemmikki dvd, joka takasi hetken työskentelyrauhan)

Testikappaleita sai päivän mittaan tehdä 

ja niitä jouduinkin tekemään kaksin kappalein.

Hihan muokkaus kun ei ihan onnistunut ensiyrityksellä.

Suurimmat muutokset kaavaan tein juurikin hihaan, sillä kainalo tuli liian alas ja hiha oli itselleni ylhäältä aivan liian leveä ja alhaalta taas liian kireä.

Tein kokeilukappaleet trikoopaitoina joka oli virhe, 

sillä lähdin tavoittelemaan suuria illan koitokseen. 

Tavoitteeni oli nimittäin tuon kahden tunnin aikana tehdä sekä huppari että trikoopaita. 

Oli siis kannattanut tuo huppari testata jo päivällä,

 kun en ole sellaista itselleni ennen tehnyt.

Suurilla suunnitelmilla ja unelmilla lähdin siis matkaan klo 21 näillä eväillä.

Harmaa kangas JättiRätti, Kesämies Kekkonen Käpynen, Musta-turkoosi trikoo Sampsukka, Pinkki resori Huuto.net, turkoosi resori Kangashasterit, Harmaa resori ja maatuska nauha kankaita.com, Muiden tarvikkeiden alkuperä tuntematon

Harmaa kangas oli huppari varten, samoin vetoketju ja tumma resori. Pinkit resorit oli varoiksi mukana, koska visio hupparin yksityiskohdista ei ollut aivan selvä.

Kesämies kekkonen ja turkoosi resori oli trikoopaitaa varten. Maatuska nauha oli siltä varalta etten onnistu saamaan huppua saumattoksi ja niskassa oleva ommel pitää peittää :)

Tarkoitus oli aloittaa trikoopaidasta jotta saan varmasti jotain valmiiksikin, mutta klo tullessa 21 päätin kuitenkin alkaa työstämään huppari.

Saumuri ei ollut yhteistyöhaluinen ja katkoi niin lankoja kuin neulojakin kokoajan. Ohjeitakin piti käydä välillä lunttaamassa täältä.

Klo tuli 23.20 kun huomasin menneeni jo yli ajalle 20 minuuttia eikä huppari ollut valmis vieläkään. Ja trikoopaitaa ei siis ollut edes aloitettu.

Tässä kuva mihin pääsin. Huomio erityisesti taskut jotka ovat sekä vinossa, eri kohdissa, väärässä kohdassa kuin myös liian pienet. Ja muistutus itselle: Laita niihin purjerenkaisiin vahvistusta ettei ne irtoa jo ennen kuin saat vaatetta edes päälle!

Mutta on hupparissa paljon hyvääkin. 

Se istuu hienosti päälle, on lämmin ja mukava. 

Ja kyllä siitä ihan hyvä tulee kunhan saan sen valmiiksi. 

Taskut pitää laittaa uusiksi ja muutenkin viimeistelyjä puuttuu. 

Ja kyllä mä sen trikoopaidankin tällä kaavalla vielä teen.

Nyt saa hupparin loppuunompelu kuitenkin odottaa hetken kun flunssan aiheuttama väsymys ja kuume vie voiton ompeluhalusta.

Tämäkin Savaway oli ihan huippu. Seuraavaa odotellessa.

ps. Kaavoja on tulossa myös myyntiin, suosittelen!

ompelumerkit

Monen viikon odotus palkittiin vihdoin tänään 

Posti toi uudet ompelumerkkini. 

Ne oli juuri sellaisia kuin pitikin ja mahtavan näköinen kasa niitä olikin.

kuvassa noin puolet merkeistä

 Merkit on tilattu SoMinelta. 

Toimitus kesti melko tarkkaan tasan viisi viikkoa. 

Voin kyllä suositella, sillä merkkien suunnittelussa sai mahtavaa palvelua ja merkit on valmiina ihan mahtavia.

Eiköhän tuo kasa hetkeksi riitä :) Katsotaan muistaako näitä tekeleisiin laittaa kun nuo kokomerkitkin tuppaa unohtumaan kokoajan :)

Laitanpa lopuksi vielä kuvan ei niin onnistuneesta mekosta, mutta mekko tuotti käyttäjälleen niin hyvän mielen että pääsee jokatapauksessa käyttöön, ainakin kotikäyttöön. Tässä on Pimpulan mielestä Lilliputti :)

Edit: joku kerran kyseli silitettävien ompelumerkkien perään. En tiedä edelleenkään mistä niitä saa, mutta farkun saumaajanauhan avulla tein omistani silitettäviä :)

Tosin ompelen ne lähestulkoon aina silti kiinni

Mekkoja koko köörille

Tilasin itselleni kaavan, tuon kaikkien kehuman Onion 2035.

Luin täältä ohjeen pääntien huolitteluun framilonin avulla. 

Posti toimitti vihdoin kasan kankaita jotka olin Metsolasta tilannut.

 

Niinpä päätin yhdistää nämä kaikki kerralla ja perustaa yhdenillan ajaksi mekkotehtaan kotiini.

 

Itselleni tein mekon Metsolan mustasta apila joustofroteesta ja kaavana siis onion 2035 pienin muokkauksin. Niin ihana kuin siitä päällä tulikin, niin seuraavaan mekkoon tehtiinkin sitten paljon enemmän muokkauksia. ( se seuraava mekko tehtiin siis samana iltana, siitä kuva alempana)

Pienin mekoista omalle tyttärelle myös Metsolan joustofroteesta. Kaava on oma sovellus usemmasta eri kaavasta. Helmassa kuminauhakuja, sillä se on toiminut käytössä erinomaisesti tuolla pikkuapinalla, jolla muuten helmat liehuu korvissa korvissa.

Myös hihoissa kuminauhakujat.

Keskimmäinen mekoista myös Metsolan joustofroteesta. Kaava ja malli  sama kuin pienemmässä mekossa. 

Näissä kaikissa mekoissa on pääntiet siis tehty tuon ohjeen mukaisesti franillonilla (tai ainakin lähestulkoon, mulla kun pahatapa etten jaksa ohjeita lukea ja sitten sovellan omiani joukkoon)

Näistä tuli ihan lempparit!

Koska apila mekossa oli hiukan korjattavaa päätin tehdä samantien uuden version.
Toisessa versiossa käytin lyhyitä hihoja,
jotta hellepäivänäkin voi pukeutua apilaan

Tästä tuli juuri sopiva ja niin kovin mukava päällä.

 Nyt ongelmaksi muodostui vain se, ettei apilakankaasta jäänyt jäljelle mitään, ei edes pipopalaa. Ja kun olisi ollut kiva tehdä siitä jotain myös tyttärelle. Ehkä joudun tilaamaan sitä lisää :)