Kesään valmistautumista

Vihdoin sain jotain päivitettyä tänne asti.

Meillä valmistaudutaan nyt kesään, kerrankin ajoissa.

 Paidat on erittäin ryppyisiä ja kuva huono, pahoitteluni siitä.

Aika ei vaan tunnu riittävän sekä ompeluun että kuvaamiseen :(

Rusettit muodostui mekoksi. 

Ikävä kyllä, tyttö päättikin että haluaa käyttää nykyisin hameita, joita ei kaapista löydy.

Onneksi mekko kelpasi päälle kuitenkin 

ja niitä hameita täytynee alkaa tehtailemaan seuraavaksi.

Ompelukset on muutenkin jääneet hiukan vähille viimeaikoina, 

vaikka olen toki ommellut muutakin kuin sen mitä tänne olen saanut laitettua.

Ompeluaikaa ja intoa on syönyt perheeseemme liittynyt, vielä melko näkymätön jäsen,

joka on tuonut haasteita jokapäiväiseen elämään.

Meille siis syntyy vauva syyskuussa ja tämä toinen raskaus ei ainakaan ole ensimmäistä helmpompi ollut.

Pahoinvoinnista kärsin ensimmäiset 14 viikkoa. 

Väsymystä on ollut runsaasti.

Pimpulan päiväuniaika onkin käytetty askartelujen, remontin tai ompelun sijaan nukkumiseen.

Lisäksi iskias ja nivelkivut on alkaneet jo tässä vaiheessa.

Lisäksi ompelukoneen ääressä istuminen aiheuttaa niin suuret selkäkivut, että niistä toipuminen vie aikaa.

Mutta nyt kuin elämä alkaa voittamaan ja oksentelu on ohi, niin onhan tämä aivan ihanaa!!!

 

Harmaata

Olen tehnyt itselleni pääasiassa vain melko perushuppareita.

Niissä sitten kuljetaan,

 niin kotona kun kylilläkin.

Kaipasin vaihtelua, sillä poistumme Pimpulan kanssa kotoa sen verran harvoin, 

että olisi silloin kiva pukeutua hiukan "paremmin".

Tänään oli karavaani messut, joihin olimme päättäneet mennä, 

niinpä asetin itselleni tavoitteen saada jotain erilaista tuohon mennessä aikaiseksi.

Ideoita oli monia, 

mutta kaikki kaatui.

Joko idea ei toiminut tai ei ollut materiaalia

Perjantai iltana klo 23 sain idean.

Materiaaliksi löytyi harmaa joustocollege.

Tällaista siitä tuli.

Takaa nuo hiuslaskokset menee hiukan hassusti, kun laitoin niitä summissa sinne tänne vain.

Mekko on myös ryppyinen, sillä kuvat otettu vasta kun mekko oli jo messuilla testattu.

Tämä on siis minun käsitykseni arkisesta, paremmasta vaatteesta. 

Miehestä se muistuttaa hyvin paljon hupparia ilman huppua ja pitkällä helmalla :)

Piti sitä vielä Pimpulallekin messuvaatteita tehdä

Näistä en messuhälinässä parempaa kuvaa saanut

ja nyt vaatteet odotteleekin jo pesua pienen mehu onnettomuuden jäljiltä.

Kummityttökin tilasi jo samalaisen setin.

Kuinka monta joulumekkoa yksi tyttö tarvitsee

Ilmeisesti monta.

Olen ommellut jo kaksi joulumekkoa aiemmin,

mutta silti kolmas piti vielä tehdä.

En tätä kangasta saanut trikoona, koska heräsin liian myöhään haluavani sitä, 

niinpä puuvillana sitä oli saatava.

Mekolle piti tehdä vielä kaveriksi paita, kun sopivaa ei ollut. 

Punaista tai valkoista trikoota ei kaapista löytynyt oikean värisenä,

joten päätin että musta menee punaisen ja valkoisen kanssa 

hyvin yhteen.

 

Jouluun on vielä hetki aikaa, joten ehti vielä tehdä muutaman 

joulumekon lisää :)

Rokkiprinsessoja

Äitini yllätti minut perjantaina

ja toi kankaita joita oli ostanut.

Tälläkertaa pussista paljastui aivan ihanaa trikoota, 

josta päätin tehdä tytöille rokahtavat prinsessa vaatteet.

Isommalta tytöltä (kummityttö) tuli kuitenkin heti pyyntö tissiksestä.

On tissistä halunnut kesästä asti, joten päätin toiveen vihdoin toteuttaa.

Niinpä isompi prinsessa rokkaa tällaisessa mekkossa

 

Pimpulan rokkiprinsessa asuun oli eniten ideoita,

mutta koska valmista piti saada heti, 

kaatuivat ideat materiaalien puutteeseen.

Ensin valmistui tavallinen paita ja mustat legginsit, 

tarkoituksena että niitä voi käyttää kaupasta ostetun tyllihameen kanssa.

Yhdistelmä näytti ihan kivalta, mutta...

Eihän se ole sama kuin itse tehty hamekin. 

Tylliä olisin hameeksi siis alunperin halunnut, 

mutta talosta löytyi vaan ihan väärän väristä tylliä.

Lopultä päädyin tällaisiin hameleggareihin.

Parempaan sovituskuvaan ei tyttöä saanut, sillä tänään oli känkkäränkkä päivä

Ei ehkä ihan niin prinsessamaista kun suunnittelin, mutta

kyllä nämä prinsessat rokkaa näillä :)

Joulunodotusta

Meillä keskitytään nyt joulun valmisteluun 

ja lahjojen valmistukseen.

Joulukalenterisukka on ollut oikein toimiva 

ja Pimpula juokseekin joka aamu ensimmäisenä tarkistaam sukan.

Sukasta paljastui eilen kaulin ja piparimuotit, 

vinkkinä siihen että olisi aika leipoa pipareita.

Niinpä, illalla isin kotiuduttua alettiin piparinpaisto hommiin.

 Ensin vain ihmeteltiin, että mitä ihmettä tämä nyt on.

Sitten alettiin maistella taikinaa

ja lopulta päästiin tositoimiin.

Ja kaulinta olikin niin kivaa että taikinan läpi näki lopulta vaivatta kaikki pöytäliinan kuviot

Meidän lapsi on kyllä varsinainen leipoja, mutta taikinaakin paremmin hänelle maistuu jauhot, 

ja vain hän itse tietää mikä niissä viehättää :)

Olen myös ommellut jotakin.

Lahjaksi tein muutamia vatsankasvatus paitoja niitä tarvitsevalle.

Kaavoja ei ollut, joten fiilispohjalta mentiin.

Tässä yksi paidoista, joka kuvattu itseni päällä. Minulla ei ikävä kyllä ole vauva mahaa ja paita muutenkin pari numeroa liian iso, joten istuvuus ei ole paras mahdollinen päälleni.

Kuvakin on huono, kun tuo valo ei tunnu enää riittävän mihinkään.

Mutta paita oli mieluinen saajalleen

ja voitin itsekin.

Kolme paitaa vaihdoin kankaaseen, jota halusin kovasti.

Itsellekin valmistui jotain yön pikkutunteina. 

Nimittäin oikeasti lämmin paita.

 

Paita on merinovilla joustofroteeta ja tuntuu ihanalta päällä.

Vaikka joustofroteen suuri ystävä en olekaan

tätä oli pakko ostaa.

 Loppuun vielä edellisviikon veivauksessa valmistunut

joulumekko tytölle.

Mekossa on ylipitkät hihat, jotka toivottavasti asettuvat kauniisti 

muuten joutuu vielä korjaushommiin.

Päivityksestä tuli sekava, mutta niin on tämä joulunalusaikakin.

tavallisen tylsää, mutta tarpeellista

Minulla on ihana äiti.

Äiti joka arvostaa ompeluksiani.

Äitini ostaa minulle kankaita, joista saan valmistaa mitä haluan,

ainoastaan ehtona on että ompelen välillä aina jotain kummitytölleni (eli siskontytölleni)

ja välillä jotain myös äidilleni.

Tämän postauksen vaatteet on kaikki ommeltu äitini ostamista tarvikkeista

ja kaapissa on vielä useampi kangas joka ei vielä ole päässyt 

ompeluvaiheeseen asti.

Tytöille valmistui tällaiset Minni Hiiri mekkoset

Issomman tytön mekosta en muistanut kuvaa napata, mutta mekko lähestulkoon samanlainen kuin tämä pienempi.

Leggareita valmistui Pimpulalle, kummitytölle ja itselle. 

Kaikki hiukan erilaisia, mutta samasta kankaasta. 

Kankaasta on hyödynnetty molemmat puolet.

Resorilliset legginsit on Pimpulan. 

Kummityttö sai leggarit joissa "eripari lahkeet"

ja itselle valmistui nuo joissa pääkallot ei ole näkyvissä.

Pimpulalle on valmistunut myös paita tästä samaisesta kankaasta, mutta sitä ei ole vielä kuvattu.

Kummityttö inhoaa kauluksia paidoissa, erityisesti poolokauluksia.

Niinpä päätin ommella paidan jossa on oikein korkea kaulus :) 

Katsotaan lentääkö paita seinään vai pääseekö käyttöön.

 

Vaatteet olisi tietysti voinut silittää ennen kuvaamista

Nyt työn alla on taas kankaanpainantaa ja monstereita

 

Mekkoja

Tein loppukesästä heppamekon ja ihastuin sen malliin Pimpulan päällä. 

Sitten tehtailinkin mekkoja samalla kaavalla useamman, 

niin Pimpulalle kuin kummitytöllekin.

Kaikkia ei tullut kuvattua, mutta tässä on neitosten suosikit, tietysti samanlaiset

Muutama saman mallinen mekko odottaa jo leikattuna ompeluaan,

ja muutama kangas on ostettu vastaavaa mekkoa varten.

Niistä kankaista ei kyllä tällaista mekkoa luultavasti synny,

vaan muutan suunnitelmaa,

sillä nyt iski kangaspiheys.

Tuohon mekkoon menee meinaa hirmuisesti kangasta, varsinkin kun neitokaisten mielestä mekko on sitä mukavampi mitä runsaampi helma on ja mitä enemmän hihaa on rypytetty

Mutta eiköhän näiden mekkojen kiintiö ole muutenkin jo täysi hetkeksi.

Heppoja ja neiti pingviini

Mieheni sisko sai maanantaina pienen tytön. 

Olen jo etukäteen ommellut tulevalle vauvalle kuomuverhon (tai itseasiassa kaksi) ja muutamia vaatteita, mutta mitään kovin tyttömäistä en uskaltanut tehdä, sillä tapoihini kuuluu epäillä kaikkea kunnes toisin todistetaan :) tässä tapauksessa sukupuolta.

Kun tyttö viimein maailmaan saapui, päätin avata kangaskaapin ja odottelin inspiraatiota.

 Miehen sisko on kova heppafani ja heiltä kotoa löytyykin yksi hevonen ja poni, useiden lampaiden, kissojen ja koiran lisäksi. Niinpä päädyin kangasvalinnassani Majapuun mustaan kamomilla heppaan.

Kaavaksi valitsin pappatakin, koska se on niin mukava ommella :) mutta koska vaatteesta piti tulla tyttömäinen, niin pitihän sitä vähän muokata.

Tästä tuli kiva, tosin en tiedä kuinka epäkäytännollinen tuo helma sitten on. 

Kokeilin helman rypytystä pelkän diffin avulla, mutta se rypyttyi ihan liian vähän. Niinpä rypytin sen sitten ihan laskoksilla. Muutaman vähemmän niitä olisi tietty voinut tehdä, mutta onpahan kunnon prinsessa helma. Helmaan lisäsin vielä pitsin.

Paidan kiinnitys puuttuu vielä. Kuvassa kiinni nuppineulojen avulla. Toivottavasti löydän sopivat nepit pian.

Oma tyttö olisi tuon paidan halunnut, eikä käsittänyt että ei se päälle maahdu :) Onneksi aiemmin tehty heppatakki kelpasi ensihätään, mutta pakkohan se oli Pimpulallekin alkaa ompelemaan.

Päätin pitkästä aikaa applikoida. Piirsin muutamia mallikuvia ja niistä tyttö ja isi valitsi suosikkinsa. Yllättäen he valitsivat saman, joten pakkohan se oli tuo kuva valita. Ompelussa oli kommelluksi vaikka ja miten ja vetoketju pitäisi vielä korjata.

Huppu on eri langansuuntaan tarkoituksella, mutta en sitten ollut muistanut mitata tuon hupun alareunan sopivuutta paidan pääntielle, jonka seurauksena huppu oli pieni. Niinpä lisäsin vaalean suikaleen hupun laelle. Nyt hupusta tuli valtava (menee omaankin päähäni), mutta isot huput on kivoja.

Isi ja tyttö valitsivat kuvaksi siis vilkuttavan pingviinin ja tällainen siitä sitten tuli

 

 

Ihania sokerikalloja ja vähän muutakin ompelua

Tilasin Käpyseltä ihanaa sokerikallo joustocollegea ajatuksena tehdä siitä kummitytölle joululahja ja ehkä jotain omallekin tytölle. Kummityttö kuitenkin pyysi minulta Monster High paitaa, johon ajattelin sokerikallojen sopivan. Niinpä kangas tulikin työnalle heti.

Ajattelin tehdä samistelupaidat sekä kummitytölle että omalleni. Oman tyttöni paidan tein ensin ja siinä ei mennyt kaikki ihan putkeen.

Paidasta tuli kyllä ihan hieno, joskin aplikointi olisi voinut olla reilusti ylempänä. Paitaa oli kuitenkin todella vaikea pukea päälle. Ajattelin että olen tehnyt liian pienet saumavarat, mutta sitten tajusin tehneeni maailman tyhmimmän virheen: Olin leikannut mustan collegen väärään langansuuntaan ja niin ollen kangas jousti pystysuunnassa.

Isomman tytön paita oli jo leikattu, joten kiireesti katsomaan etten vain ole sitäkin leikannut väärin. Onneksi en. Niinpä isomman paita tehtiin suunnitelman mukaan ja pienemmän paitaan yritin keksiä korjausideoita. Lopulta päädyin kuitenkin purkamaan koko paidan. Aplikaatiota en jaksanut tehdä uudelleen, niinpä ajattelin tehdä paidasta hiukan neitimäisemmän.

Tässä lopputulos johon olen oikein tyytyväinen.

Tässä vielä myös tuon isomman tytön Monster High paita. Toivottavasti tykkää paidasta.

Sain myös tilauksen tehdä kummitytölle paitoja joissa kaulus on sen verran korkea ettei  huppareiden vetoketju ota kurkkuun, mutta ei missään nimessä poolokaulusta. Näitä paitoja on muutama jo valmistunut mutta tässä yksi joka tuli kuvattua samalla kuin kuvasin oman tyttöni uuden heppapaidan. Aina on hyvä syy ommella uusia vaatteita, tämä paita ja pipo ommeltiin 1,5 vuotis neuvolakäyntiä varten. Paidan tein jollain peruspaidan kaavalla ja lisäsin tuon rypytetyn helman summissa. Paita on päällä ihana (vaikka itse sanonkin), mutta sovitus kuvia en saanut tuon ikiliikkujan kanssa onnistumaan. Jos onnistuu, niin lisäilen niitä myöhemmin.

Joskohan kohta taas ehtisi itsellekin jotain pientä ommella...


EDIT: Monster High paita ja heppapaita olivat kummitytölle erittäin mieluisa ja pääsi heti käyttöön :) ihanaa että joku arvostaa mun ompeluksia ;)

ompelumerkit

Monen viikon odotus palkittiin vihdoin tänään 

Posti toi uudet ompelumerkkini. 

Ne oli juuri sellaisia kuin pitikin ja mahtavan näköinen kasa niitä olikin.

kuvassa noin puolet merkeistä

 Merkit on tilattu SoMinelta. 

Toimitus kesti melko tarkkaan tasan viisi viikkoa. 

Voin kyllä suositella, sillä merkkien suunnittelussa sai mahtavaa palvelua ja merkit on valmiina ihan mahtavia.

Eiköhän tuo kasa hetkeksi riitä :) Katsotaan muistaako näitä tekeleisiin laittaa kun nuo kokomerkitkin tuppaa unohtumaan kokoajan :)

Laitanpa lopuksi vielä kuvan ei niin onnistuneesta mekosta, mutta mekko tuotti käyttäjälleen niin hyvän mielen että pääsee jokatapauksessa käyttöön, ainakin kotikäyttöön. Tässä on Pimpulan mielestä Lilliputti :)

Edit: joku kerran kyseli silitettävien ompelumerkkien perään. En tiedä edelleenkään mistä niitä saa, mutta farkun saumaajanauhan avulla tein omistani silitettäviä :)

Tosin ompelen ne lähestulkoon aina silti kiinni

Mekkoja koko köörille

Tilasin itselleni kaavan, tuon kaikkien kehuman Onion 2035.

Luin täältä ohjeen pääntien huolitteluun framilonin avulla. 

Posti toimitti vihdoin kasan kankaita jotka olin Metsolasta tilannut.

 

Niinpä päätin yhdistää nämä kaikki kerralla ja perustaa yhdenillan ajaksi mekkotehtaan kotiini.

 

Itselleni tein mekon Metsolan mustasta apila joustofroteesta ja kaavana siis onion 2035 pienin muokkauksin. Niin ihana kuin siitä päällä tulikin, niin seuraavaan mekkoon tehtiinkin sitten paljon enemmän muokkauksia. ( se seuraava mekko tehtiin siis samana iltana, siitä kuva alempana)

Pienin mekoista omalle tyttärelle myös Metsolan joustofroteesta. Kaava on oma sovellus usemmasta eri kaavasta. Helmassa kuminauhakuja, sillä se on toiminut käytössä erinomaisesti tuolla pikkuapinalla, jolla muuten helmat liehuu korvissa korvissa.

Myös hihoissa kuminauhakujat.

Keskimmäinen mekoista myös Metsolan joustofroteesta. Kaava ja malli  sama kuin pienemmässä mekossa. 

Näissä kaikissa mekoissa on pääntiet siis tehty tuon ohjeen mukaisesti franillonilla (tai ainakin lähestulkoon, mulla kun pahatapa etten jaksa ohjeita lukea ja sitten sovellan omiani joukkoon)

Näistä tuli ihan lempparit!

Koska apila mekossa oli hiukan korjattavaa päätin tehdä samantien uuden version.
Toisessa versiossa käytin lyhyitä hihoja,
jotta hellepäivänäkin voi pukeutua apilaan

Tästä tuli juuri sopiva ja niin kovin mukava päällä.

 Nyt ongelmaksi muodostui vain se, ettei apilakankaasta jäänyt jäljelle mitään, ei edes pipopalaa. Ja kun olisi ollut kiva tehdä siitä jotain myös tyttärelle. Ehkä joudun tilaamaan sitä lisää :)